Sohvaperunasunnuntai ja London by Night

Tanaan ollaan Johannan kanssa sohvaperunoita ja otetaan rennosti. Ollaan oltu menossa koko ajan taas koko viikko niin ei oo saanut kunnolla levattya. Paatettiin, etta tanaan ei teha mitaan liian rasittavaa. Katotaan ehka joku elokuva ja kokataan jotain hyvaa ja pelataan Mario Kartia Wii:lla. Ensin pitaa menna kuumaan kylpyyn ja nauttia yksin olosta niin kauan kun siita voi nauttia. Johanna on varmaan piakkoin tulossa tanne ja sitten aloitetaan sohvaperunana olo. hehee..

Eilen oltiin Lontoossa ja tarkoitus oli loytaa joku mukava baari, jossa voitaisiin istua ja jutella kaikessa rauhassa. Ei huvittanut menna mihinkaan klubille, kun on niin kalliit sisaanpaasymaksut ja juomat, mutta ei sitten loydetty ees mitaan mukavaa pikku pubia. Ehka Central London ei oo paras paikka ettia rauhallista paikka lauantai-iltana.

Alotettiin kierros Waterloon rautatieasemalta, jonne meidan junat tulee. Jouduttiin odottamaan Nickia, jonka oli myohassa, niin paatettiin menna istumaan yhteen kahvila-ravintolaan. Sitten paatettiin, etta taitaa olla viisainta syoda jotain ennen kuin jatketaan matkaa muualle. Juotiin jopa viinia, kaksi kertaa saman viikonlopun aikana on kylla ihan liikaa mulle. En muutenkaan tykkaa niin kovasti., mutta oon paattanyt koitta oppia sietamaan sita. Asemalla vietettiin muutama tunti, kun odotettiin samalla, etta Tanja olis ilmottanut suunnitelmistaan. Sovittiin edellisena paivana, etta nahtaisiin, muttei se koskaan vastannut mun viestii joten ei sitten nahty. No meilla oli hauskaa ilmankin.

Ensimmaisena paatettiin menna katsastamaan Trafalgar Square, kun oltiin kuultu etta siella on paljon kaikennakosia baareja. No olihan siella. Ja kaikki tietenkin tupaten taynna. Lahettiin vaan kavelemaan johonkin suuntaan muutaman kuvan ottamisen jalkeen. Kaveltiin monen teatterin ohi ja nain, etta jossain mainostettiin Joutsenlampea ensi maaliskuussa. Sinne on pakko paasta! En vaan enaa muista sen teatterin nimea. Ei kylla pitas olla vaikea loytaa netista, kun vahan viitsii etsia.

Sattumalta lahettiin kavelemaan Leicester Squaren suuntaan ja siita lapi Piccadilly Circukseen. Siella oli paljon porukkaa liikkeella. Se mika enemman ihmetytti oli se, etta siella liikku paljon vanhempia lasten kanssa. Onhan se tietenkin Lontoo, mutta taalla lapset menee tosi aikasin nukkumaan. Viimestaan yheksan maissa ainakin mun perheen tytot ja muittenkin jotka tiedan. En muista olinko ite koskaan niin aikasin nukkumassa 12-vuotiaana. Voi olla, mutta epailen. En ainakaan yhta kiltisti mennyt nukkumaan kuin nama lapset.

Piccadillysta mentiin metrolla Covent Gardeniin ja siella pyorittiin hetki ja paadyttiin katsomaan, jonkun miekkosen valmistautumista esitykseen. Pelkka valmistautuminen kesti tosi kauan. Ei jaksettu jaada ottamaan selvaa, mita se aikoi tehda, kun 15min ootettiin ja se vaan papatti jotain valmistautumisesta. Martina oli meista ainoa, joka olisi halunnut jaada kattomaan. Raahattiin se pois.


Pian huomattiin taas olevamme Trafalgar Squarella. Nicki sanoi tietavansa jonkun mukavan baarin jossain lahella ja lahettiin etsimaan sita, mutta ei koskaan loydetty. Loydettiin vain Thames ja Golden Jubilee Bridges ja London Eye vastarannalla. Tiedettiin olevamme melko lahella Waterloota ja paatettiin lahtea kattomaan olisko jotain mukavaa joen toisella puolella. Loydettiin mukavan nakonen baari, mutta siella oli niin kallista eika kukaan halunnut ostaa drinkkeja niin paatettiin jatkaa matkaa suoraan asemalle. Oltiin siina vaiheessa kavelty pari tuntia ja alkoi olemaan vasy. Paadyttiin sitten takaisin Waterloon asemalle, mutta eri kahvilaan. Ma join teeta, joka ei millaan meinannut ottaa loppuakseen.. Pian sitten paatettiin menna kotiin seuraavalla junalla, kun ei siella asemalla nyt niin kivaa ollut, etta jaksaisi koko yon siella viettaa..